Suomi 100 -satelliitin viisi vilkasta vuotta avaruudessa

3. joulukuuta 2023

Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen 3. joulukuuta 2018 Kaliforniasta SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketilla. Laukaisu sujui hyvin ja yhteys satelliittiin saatiin lähes välittömästi

Myös sen jälkeen kaikki on sujunut hyvin. Satelliitti on edelleen toiminnassa, siihen ollaan yhteydessä päivittäin ja sen seuraava kiihkeämpi toimintajakso alkaa 7. joulukuuta, kun vuorossa on seuraava EISCAT-kuumennuskoe.

Nämä yhteistoiminnat Norjassa lähellä Tromssaa olevan EISCAT-revontulitutkimusverkostoon kuuluvan "kuumennusantennin" kanssa ovat olleet kaikkin kiinnostavimpia Suomi 100 -satelliitin tehtäviä. Kokeissa suurella antennilla kuumennetaan ionosfääriä maapallon lähellä, ja alueen läpi lentävän satelliitin avulla tutkitaan muutoksia ionosfäärissä.

Kuumennus on hyvin heikkoa. Siitä ei ole haittaa ympäristölle, eikä sitä näe paljain silmin, vaikka kyseessä ovat ikään kuin keinotekoiset revontulet. Suomi 100 -satelliitin herkkä radiomittalaite sen sijaan pystyy havaitsemaan kuumennuksen vaikutuksia.

Samanlaista yhteistoimintaa on ollut aikaisemminkin. Ensimmäinen kuumennuskoe, jolloin Suomi 100 -satelliitti teki samaan aikaan havaintoja, oli joulukuussa 2020.

"Tällä kerralla ero aikaisempiin mittauskampanjoihin on se, että samaan aikaan Suomi 100 -satelliitin kanssa kuumennusalueen läheltä lentää myös jokin toinen tutkimussatelliitti", kertoo hanketta johtava professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta.

"Lisäksi Aurinko on nyt aktiivisempi kuin koskaan satelliitin viisivuotisen avaruudessa olon aikana. Aktiivisuudella on vaikutusta revontulien esiintymiseen ja sitä kautta myös ionosfäärin ominaisuuksiin."

Vaikka Suomi 100 -satelliitissa on mukana myös kamera, on sitä käytetty varsin vähän. Kuvia otettiin etenkin lennon alkuvaiheessa, mutta koska näillä ei ole suurta tieteellistä merkitystä, on resurssit on keskitetty erittäin kiinnostaviksi osoittautuneisiin radiomittauksiin. Tuloksia on jo julkaistu lukuisissa tutkimusraporteissa.

Satelliitin radiomittalaite toimii MF/HF-taajuusalueilla ja havaitsee niin ionosfääristä kuin maan pinnaltakin tulevia radioaaltoja. Ionosfääri on maapalloa ympäröivä varattujen hiukkasten vyöhyke, joka muuttuu Auringosta tulevien hiukkasten voimasta. Ionosfääri vaikuttaa myös ihmisen aikaansaamiin radiolähetyksiin, joten niitä kuuntelemalla saadaan selville ionosfäärin ominaisuuksia.

Radiohavaintojen ääntä ja satelliitin kuvia on mittaukset-sivulla.

Satelliitti kiertää tällä hetkellä noin 570 kilometrin korkeudessa Maata napojen kautta kulkevalla radallaan. Yksi kierros kestää noin 97 minuuttia, ja se tulee tällä kiertoradalla Suomen päälle noin kolme kertaa vuorokaudessa.

Ellei mitään yllättävää tapahdu, on satelliitti avaruudessa vielä lähes vuosikymmenen, ennen kuin se tuhoutuu täysin ilmakehään syöksymällä. Se ei jää romuksi avaruuteen.

Suomi 100 -satelliitti on selvästikin eräs pitkäkestoisimmista ja on selvästi korkealentoisin Suomen 100. juhlavuoden rahoitusta saaneista hankkeista!