Uusi maa-asema valmistunut

1.12.2023

Otaniemessä, osoitteessa Maarintie 8 sijaitsevan punatiilisen talon katolla on nyt yksi antennirakennelma lisää. Jo aiemmin tässä Sähkötekniikan korkeakoulun suurelta osin asuttaman rakennuksen katolla on ollut Aalto-1 -satelliittia varten alun perin rakennetun maa-aseman antenni ja suurehko lautasantenni.

Aalto-1:n lisäksi alkuperäinen maa-asema on ollut myös Suomi 100 -satelliitin yhteyspisteenä ja komentokeskuksena. Koska antennia ja maa-asemaa käytetään myös oppilastöihin ja monenlaiseen tutkimukseen, rakennettiin Suomi 100 -satelliittia varten toinen antenni.

Näin tärkeää havaintodataa saadaan ladattua tutkijoille myös silloin, kun pääasiallinen antenni on poissa käytöstä.

Uusi antenni on massiivisen näköinen laitos, sillä yhden antennin sijaan siinä on neljä yagi-antennia yhteisessä rakennelmassa, joka moottorit kääntävät maa-aseman ohjaamana.

Neljällä antennilla saadaan parempi yhteys satelliittiin.

Antennien keskellä on myös sylinteri, jonka sisältä paljastuu teleskooppi. Se on myös edistyneiden tähtiharrastajien käyttämä kymmentuumainen Celestron (sen pääpeilin halkaisija on noin 25 cm), jonka okulaarin päässä on kuvaa tuottamassa hyvälaatuinen CCD-kamera. Kamera on teleskoopin päällä olevassa pienen talon näköisessä suojassa.

Teleskooppin asentamisesta vastannut Olli Knuuttila kertoo, että kaukoputken avulla on tarkoitus testata menetelmiä, joilla avaruusromua voidaan havaita ja kuvantaa. Laitteisto on saatu valmiiksi tällä viikolla, kun viimeiset osat saatiin asennettua.

"Suomi 100 -satelliitti on liian pieni, jotta me voisimme nähdä sitä tällä laitteistolla, mutta esimerkiksi romuna Maata kiertäviä rakettivaiheita tällä voi havaita hyvin", Knuuttila sanoo.

Otaniemen olosuhteet taivaan tarkkailuun kaukoputkella eivät ole optimaaliset, mutta laitteisto sopii hyvin havaintotekniikan ja menetelmien tutkimukseen. Magnitudia 7 kirkkaammat kohteet saadaan normaalitilanteessa näkyviin, magnitudi 5:ttä kirkkaammista voidaan saada hyviäkin havaintoja.

Tämä tarkoittaa liki 700 satelliittia ja tilastoitua avaruusromukappaletta yössä. Maata kiertää varsin paljon kaikenlaista tavaraa nykyisin, ja vaaratilanteita aiheuttavan romun määrää pitää saada vähennettyä. Jotta näin voidaan tehdä, pitää romua havaita ja kartoittaa.

Knuuttilan kanssa uutta maa-asemaa ja sen teleskooppia on rakentanut Joonas Niittyniemi.

Suomi 100 -satelliittiin ollaan yhteydessä päivittäin, ja satelliitti toimii erinomaisesti. Sen lähettämää merkkisignaalia voi kuka tahansa kuunnella ympäri maailman, mutta komentoja voidaan lähettää ja tiededataa ottaa vastaan vain Otaniemessä – tai tarkemmin sanottuna Otaniemen maa-asema kautta, koska suuri osa operoinnista tapahtuu nykyaikaiseen tapaan etänä.

Netissä on myös palveluita, joiden kautta voi kuunnella vapaasti Suomi 100 -satelliitinkin lähettämää signaalia eri puolella maapalloa olevien satelliittiharrastajien vastaanottimien kautta.

Suomi 100 -satelliitin tuoreimmat signaalit ovat mm. SatNOGS -palvelussa.