Tehtävät avaruudessa

Suomi 100 -satelliitilla on kaksi tärkeää tehtävää: olla innoittajana ja toimia avaruudessa tieteellisiä havaintoja tehden sekä tekniikkaa testaten.

Siksi satelliitti tulee olemaan näkyvässä roolissa jo sen kehitystyön aikana. Satelliitin lopullista suunnittelua, rakentamista, laukaisuvalmistelua, laukaisua, ensimmäistä yhteyttä, operointia lopuksi laitteen väistämätöntä kuolemaa avaruuden ankarissa olosuhteissa kerrotaan ajoittain jopa suorina lähetyksinä netissä ja sosiaalisessa mediassa, televisiossa ja radiossa.

Avaruudessa ollessaan satelliitin pääasiallinen tehtävä on tuottaa kuvaa ja ääntä avaruudesta; näin se on suuren yleisön kannalta hyvin helposti lähestyttävä.

Tämän se tekee kameroilla ja radiovastaanottimilla, joiden keräämistä havainnoista luodaan virtuaalitodellisuuskokemus Maan päälle.

Satelliitin suunnittelussa on myös mielenkiintoisia haasteita, jotka auttavat osaltaan myös viemään suomalaista tekniikkaa eteenpäin. Eräs näistä on suurien datamäärien siirtäminen nanosatelliitista Maahan, mutta lisäksi maanpäällisen elektroniikan hyödyntäminen ja avaruuden radiosäteily-ympäristön kartoittaminen ovat erittäin kiinnostavia tieteellisesti sekä teknisesti.

Näissä onnistumiset ovat osaltaan osoituksia Suomen ja Aalto-yliopiston korkeasta teknisestä osaamista ja saattaa tuottaa spin-off -yrityksiä lähitulevaisuudessa hyvin suuren kiinnostuksen kohteena olevalla piensatelliittialalla (kuten Aalto-1:n tekeminen on jo tehnyt).

Aalto-yliopiston aiemmissa satelliittiprojekteissa kerättyä osaamista satelliittien ja valittujen alijärjestelmien rakentamisesta ollaan myös kehittämässä kaupallistettavalle tasolle.

Satelliitin radiolaitteita käytetään myös Maan lähiavaruuden sekä geomagneettisen avtiivisuuden tutkimukseen. Näin Suomi 100 -satelliitti auttaa myös osaltaan suomalaista korkeaa avaruussään ja planeettainvälisen plasman käyttäytymisen tutkimusta eteenpäin.