Satelliittiin tulee … autoradio

Suomi 100 -satelliitin tiedeinstrumentti valikoitui monen mutkan kautta. Tehtävää lähdettiin pohtimaan hiukan epätavallisesta kulmasta: olisiko instrumenttia, joka pystyisi yhdistämään niin tieteen, teknologian, opetuksen kuin historiankin? Löytyisikö laitetta, joka yhdistäisi jollakin tavalla vuodet 1917 ja 2017? Jokin täysin uusi näkökulma maapalloon ja Suomeen? Jokin tekninen ala, jossa Suomi on ollut historiallisesti vahva?

Osoittautui, että nämä pohdinnat yhdistyvät tavattoman yksinkertaisessa instrumentissa: aivan tavallisessa autoradiossa.

Lähiavaruudessa on monenlaista radiokohinaa. Osa syntyy auringossa, osa maan magnetosfäärissä. Yhä suurempi osa radiohäiriöistä on ihmisen aiheuttamaa. Esimerkiksi radiolähetykset, tutkat ja erilaiset tietoliikennejärjestelmät aiheuttavat avaruudessa asti näkyviä häiriöitä. Lähiavaruutemme on siis rikas ja monipuolinen ympäristö radioilmiöiden kuunteluun.

Suomi 100 -satelliitin pedagogiseen lähestymistapaan kuuluu etsiä mahdollisimman yksinkertaisia ja havainnollisia ratkaisuja. Lyhytaaltoradio, tai vanhanaikainen kidekone, on yksinkertaisin mahdollinen instrumentti, jolla radioympäristöä voi havainnoida. Vaikka yksityiskohdat ovat suhteellisen monimutkaisia, perustoimintaperiaatteet pystyy ymmärtämään ainakin lukion fysiikan pohjalta.

Instrumenttiin syntyy myös historiallinen aspekti sitä kautta, että meidän tuntemamme “radio” on laitteena suunnilleen samanikäinen kuin Suomi. Lyhytaaltoradion toimintaperiaatteet kehitettiin jo 1800-luvun puolella, mutta varsinainen kaupallinen radiotoiminta alkoi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomen Yleisradio perustettiin vuonna 1926. Sen jälkeen radiolla on ollut ajoittain suuri merkitys Suomen historiassa, aina toisen maailmansodan radiotiedustelusta Nokian menestykseen.

Instrumentin suunnittelu on hieman edelleen kesken, mutta teknisistä syistä se pohjautuu sananmukaisesti autoradioon. Uusissa autoradiopiireissä on ominaisuuksia, joiden takia lyhytaaltovastaanotin on helppo pienentää nanosatelliittikokoon. Laitteen perustoiminta ei kuitenkaan ratkaisevasti poikkea niistä radioista, joita oli olemassa jo itsenäisyytemme alkuaikoina.

*

Otsikkokuvassa on tietokonesimulaatio siitä, mistä 10 MHz:n radiosignaalit voivat tulla: osa niistä voi tulla Maan pinnasta ja osa avaruudesta, eli olla ilmentymiä avaruussääilmiöistä.