Aalto-2 asennettiin laukaisusovittimeen

Suomi 100 -satelliitin teknisenä pohjana oleva Aalto-2 -satelliitti asennettiin viime torstaina laukaisusovittimeensa Hollannissa, Delftissä sijaitsevassa puhdastilassa. Viime kesänä Hollantiin viety satelliitti alkaa näin "oikeasti" matkansa kohti avaruutta, sillä tämän jälkeen se kuljetetaan laukaisupaikalle ja päässee avaruuteen ensi maaliskuussa.

Aalto-2 on osana QB50-satelliittirypästä ja se kuljetetaan muiden samankaltaisen satelliittien kassa Cygnus-avaruusrahtialuksella Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä satelliitit lähetetään omille teilleen muutama kerrallaan myöhemmin.

QB50 on belgialaisen Von Karman -instituutin ehdottama ja hallinnoima hanke, ja se on saanut rahoitusta Euroopan Komissiolta. Sen tarkoituksena on tutkia nimen mukaisesti 50 nanosatelliitilla Maan ilmakehän ja avaruuden välissä olevaa termosfääriä. Satelliittien tehtävä on tehdä havaintoja, joiden perusteella termosfääristä voidaan tehdä ensimmäinen kunnollinen malli.

Koska satelliitteja laukaistaan avaruusasemalta useaan aikaan, ne levittäytyvät varsin laajalle alueelle, jolloin niistä saadaan joukkovoiman avulla paljon kiinnostavaa tietoa käytännössä samanaikaisesti eri puolilta planeettaa.

Yleensä satelliitit läpäisevät termosfäärin nopeasti, mutta monet nanosatelliitit voivat kerätä pidemmältä ajalta, laajemmin ja monipuolisempaa tietoa.

Aalto-2:n mittalaitteena on Oslon yliopistossa kehitetty ns. Langmuir-luotaaja, joka tutkii plasman ominaisuuksia.

Satelliitteja on tehty eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, ja niiden lento tulee olemaan varsin lyhyt: ne tippuvat matalalta kiertoradaltaan alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen vaikutuksesta.

Aalto-yliopiston satelliittiohjelman kannalta olennaista hankkeessa on myös satelliittialustan toimintakelpoisuuden todistaminen. Kyseessä on Aalto-1:n kokemusten pohjalta tehty uudenlainen ja innovatiivinen cubesat-konsepti, jota Suomi 100 -satelliitin lisäksi käyttää mm. Reactor Hello World -satelliitti.

Milloin matkaan?

Satelliitti toimitettiin heinäkuussa laukaisuvälittäjänä toimivalle Innovative Solutions in Space -yhtiölle Hollantiin ja viime torstaina satelliitti asennettiin yhtiön Delftissä sijaitsevassa puhdastilassa laukaisusovittimeen.

Samoin asennettiin tusina muitakin QB50-parven satelliitteja.

Satelliittien matka jatkuu lähiviikkoina sovittimien sisällä Yhdysvaltojen itärannikolle odottamaan Orbital ATK:n tiloihin asentamista edelleen Cygnus-rahtialuksen sisälle. Alus on jo seitsemäs avaruusasemalle lähetettävä Cygnus-rahtari.

Se laukaistaan nykyisen suunnitelman mukaan matkaan ensi maaliskuussa Atlas V -kantoraketilla. Lentoa tosin on siirretty jo tähän mennessä useampaan kertaan ja on mahdollista, että lento lykkääntyy huhtikuun puolelle.

Käynnissä on myös pienimuotoinen kilpailu Aalto-1:n ja Aalto-2:n välillä, sillä Aalto-1:n, ensimmäisen suomalaisen satellitiin matka avaruuteen on viivästynyt jo lähes puolellatoista vuodella SpaceX -yhtiön ongelmien vuoksi, ja välillä näytti jo siltä, että Aalto-2 pääsisi matkaan sitä ennen. Nyt Aalto-1:n laukaisun pitäisi tapahtua ensi vuoden alussa, joten se nähtävästi "voittaa" lopulta kilpailun.

Aalto-1:stä joka tapauksessa tulee ensimmäinen virallisesti suomalainen satelliitti, sillä Aalto-2 rekisteröidään Belgiaan Von Karman -instituutin toimesta. Satelliitti tulee myös kiertämään Maata jotakuinkin samoilla seuduilla kuin Kansainvälinen avaruusasema, joten se ei nouse koskaan kovin korkealle horisontin päälle Suomesta katsottuna.

Nanosatelliitit lähetetään avaruusasemalta japanilaislaboratorioon kiinnitetyn robottikäsivarren päässä olevasta laukaisusovittimesta.