Mikä on Suomi100 -satelliitti?

Suomi-100 on tyypiltään cubesat, eli vain noin kilogramman painoinen nanosatelliitti, joka pitää sisällään kaikki isommissakin satelliteissa olevat osat. Elektroniikan ja muun tekniikan huiman kehittymisen ansiosta tällaisia pieniä, mutta pippurisia satelliitteja tehdään ja laukaistaan avaruuteen runsaasti – niillä voidaan tehdä sama (ja enemmänkin) kuin monilla perinteisillä satelliiteilla.

Suomi 100 -satelliitissa on kaksi havaintolaitetta: VHF/UHF -kaistoilla toimiva radiovastaanotin ja näkyvän valon alueella toimiva kameralaitteisto. Radiota käytetään maapallon lähiavaruuden sähkömagneettisten ilmiöiden (ns. avaruussään) tutkimiseen. Kameralaitteisto tukee avaruussäähavaintoja, mutta pystyy myös kuvaamaan maisemia satelliitin ympärillä, joten se tulee lähettämään kuvia ja tunnelmia avaruudesta kaikkien ihasteltavaksi.

Lisäksi satelliitissa on normaalit satellitin osat, eli mm. antennijärjestelmä, keskustietokone, radiolähettimet ja -vastaanottimet yhteydenpitoon satelliitin kanssa, asennonsäätöjärjestelmä, sähköjärjestelmä ja runko, joka on itse asiassa erittäin vaativa ja tekninen osa satelliittia.

Satelliitti rakennettiin Aalto-yliopistossa kesän 2017 aikana ja sen jälkeen se on odottanut laukaisuaan. Alun perin tarkoitus oli laukaista se matkaan syksyllä 2017 intialaisella PSLV-raketilla, mutta jatkuvien viivytysten vuoksi heinäkuun 2018 puolivälissä raketiksi vaihdettiin amerikkalainen Falcon 9. Näillä näkymin satelliitti laukaistaan avaruuteen syyskuun lopussa tai lokakuun alussa.

Sen kiertoradaksi tulee maapallon napa-alueiden kautta kulkeva ns. polaarirata, koska silloin se on hyvin näkyvissä Suomesta ja pystyy myös havaitsemaan erinomaisesti pohjoisia alueita.