Mikä on Suomi100 -satelliitti?

Satelliitti

Suomi-100 on nanosatelliiitti, joka perustuu suosittuun CubeSat –standardiin.

Sen koko on noin 10 x 10 x 10 cm ja sen massa on 1,1 kg.

Pienestä koostaan huolimatta satelliitissa on kaikki tarpeellinen: aurinkopaneelit sähkövirran tuottamiseen, akut sähkön varastoimiseen, radiolaite ja antennit yhteydenpitoon, ja tietokone, joka toimii satelliitin “aivoina”.

Satelliitissa on myös laajakulmakamera, joka ottaa kolmen megapikselin kokoisia kuvia; sillä voi siis ottaa kauniita maisemakuvia ja kuvata laajoja ilmiöitä, kuten esimerkiksi revontulia. Niiden kuvaaminen tuleekin olemaan yksi tärkeimmistä kameralla tehtävistä toimista.

Lisäksi satelliitissa on Aalto-yliopistossa suunniteltu VHF/UHF -kaistoilla toimiva radiovastaanotin, joka koostuu satelliitin sisällä olevasta elektroniikasta sekä päällä olevista kahdesta ferriittiantennista. Radiota käytetään maapallon lähiavaruuden sähkömagneettisten ilmiöiden tutkimiseen ja sen havaintojen avulla voidaan saada lisätietoa geomagneettisista ilmiöistä ja ns. Avaruussäästä. Nämä puolestaan vaikuttavat suoraan esimerkiksi revontulten syntymiseen. Satelliitilla pyritäänkin kuvaamaan ja “kuuntelemaan” revontulia samanaikaisesti.

Satelliitti rakennettiin Aalto-yliopistossa kesän 2017 aikana ja loppusyksystä 2017 se on ollut valmiina odottamassa laukaistua.
Alun perin tarkoitus oli laukaista se matkaan syksyllä 2017 intialaisella PSLV-raketilla, mutta jatkuvien viivytysten vuoksi heinäkuun 2018 puolivälissä raketiksi vaihdettiin amerikkalainen SpaceX –yhtiön Falcon 9.

Odotusaika on käytetty hyväksi satelliitin paranteluun ja suunniteltua perinpohjaisempaan testaamiseen.

Matkaan satelliitti pääsi 3. joulukuuta 2018 SSO.-A SmallSat Express –lennolla Kaliforniasta Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta SpaceX –yhtiön laukaisualustalta.

Kiertorata

Satelliitti viedään ns. aurinkosynkroniselle polaarikiertoradalle. Rata vie satelliitin napa-alueiden päältä, jolloin se pystyy havaitsemaan koko maapallon pinta-alaa. Näin satelliitti voi tehdä havaintoja globaalisti ja se tulee radallaan säännöllisesti myös Suomen päälle.

Radan korkeus on 575 km ja yksi kierros sillä maapallon ympäri kestää noin 1,5 tuntia.

Satelliitin tämänhetkinen sijainti näkyy tässä kartassa:

Ajan kuluessa ratakorkeus tulee putoamaan ilmanvastuksen vuoksi; tuollakin korkeudella on erittäin harvaa kaasua, joka hidastaa satelliitin ratanopeutta ja siksi se putoaa hitaasti alaspäin.

Satelliitti ei jää avaruuteen avaruusromuksi: mitä matalammaksi kiertorata tulee, sitä suurempi on harvan kaasun aikaansaama jarrutus ja siksi lopulta noin kahden vuoden kuluttua Suomi 100 –satelliitti putoaa ilmakehään ja höyrystyy ilman kitkakuumennuksessa.

Tapahtuma näkyy taivaalla tähdenlentona.