Kaksi suomalaissatelliittia samassa raketissa

Samalla kun SpaceX vielä tekee tarkastuksia Falcon 9 -kantorakettiinsa ja laukaisupäivä on toistaiseksi vielä vahvistamatta, voidaan jutustella hetki laukaisua Kaliforniassa myös odotelleen Business Finlandin avaruustoiminnasta vastaavan johtajan Kimmo Kannon kanssa.

Laukaisuhan on suomalaisittain erittäin kiinnostava siksi, että mukana raketissa on peräti kaksi suomalaissatelliittia: Suomi 100 -satelliitin lisäksi Falcon 9 kyytii avaruuteen Iceye-yhtiön toisen satelliitin, Iceye X2:n.

Siis kun Suomen ensimmäinen satelliitti, Otaniemessä myös tehty Aalto-1, lähetettiin avaruuteen viime vuoden kesällä, on nyt seuraavana vuonna lähdössä jo kaksi satelliittia samaan aikaan. Eikä tässä kaikki: Iceyen ensimmäinen satelliitti laukaistiin jo tammikuussa ja näitä seuraava suomalaissatelliitti, Reaktor Space Labin Hello World, on lähtövuorossa joulukuussa – jos kaikki sujuu suunnitellusti.

Ennen tämän vuoden loppua olisi avaruudessa siis peräti viisi suomalaissatelliittia. Lukuun voidaan lisätä myös aivan ensimmäisenä avaruuteen viety Aalto-2, joka kuitenkin on virallisesti Belgian avaruusaluslistauksessa, koska se oli osa QB50-tutkimushanketta, jonka kaikki satelliitit rekisteröitiin hanketta koordinoineen tutkimuslaitoksen kotimaahan.

Aalto-yliopistossa on tekeillä myös Foresail-1 ja suunnitteilla Aalto-3, Iceyellä on suunnitelmat (sekä rahoitus) laumaan satelliitteja lisää ja myös Reaktor Space Lab tekee jo uusia satelliitteja.

Suomen avaruustoiminta on siis kääntynyt viime vuosina huimaan nousuun ja aikaisemmin hieman nuivasti pikkusatelliitteihin suhtautunut "virallinen Suomi" on myös nyt täysillä mukana.

Aikaisemmin avaruushankkeita tuki teknisellä puolella Tekes ja tutkimusrahoitusta saatiin jonkin verran Suomen Akatemialta. Nyt suurin osa avaruusyhtiöiden julkisesta rahoituksesta tulee Business Finlandilta, jonka osaksi Tekes siirtyi tämän vuoden alusta alkaen.

Myös Tekesissä avaruustoimintaa vetänyt Kanto on nyt vastuussa Business Finlandin puolella tästä liiketoiminta-alueesta, eikä ole ihme, että hän on tyytyväinen "uuden avaruuden", eli alan jargonilla "New Spacen" kehittymiseen Suomessa.

"Business Finland on käynnistänyt New Space Economy -ohjelman vuoden 2018 aikana vastatakseen nopeasti kasvaneeseen yksityisen sektorin kiinnostukseen avaruusliiketoiminnan saralla. New Space Economy tarjoaa Suomelle mahdollisuuden luoda uusi kasvuala ja uusia toimintamalleja hyödyntämällä olemme kokoamme isompi toimija maailmalla."

Kanto toteaa faktat: aikaisempaan verrattuna avaruustoiminnan kustannukset ovat alentuneet radikaalisti, teknologian kehittämisen nopeus on noussut ja mukaan on tullut uusia liiketoimintamalleja.

"Nämä yhdessä mahdollistavat uusien avaruusalan yritysten nopean kasvun ja alan liiketoimintaekosysteemin kehittymisen myös Suomessa."

Kanto oli tullut katsomaan Falcon 9:n laukaisua Kaliforniaan pääasiassa Iceyen satelliitin vuoksi, sillä vaikka satelliitteja nyt Suomessa tehdäänkin, ei niitä (ainakaan vielä) laukaista avaruuteen oman maan kamaralta. Suomenkin kannalta tosin on olennaista se, että avaruuteen pääsyn kustannuksia on onnistuttu saamaan alaspäin ja se osaltaan alentaa kynnystä tulla mukaan avaruustoimintaan.

Falcon 9 on ollut – ja on – olennaisessa osassa tässä kustannusten romahtamisessa, mutta mukaan tulevat myös pienemmät kantoraketit, jotka ovat kenties suomalaisittain vieläkin kiinnostavampia.

"Tämä kahden suomalaisen satelliitin laukaisu SpaceX:n kantoraketilla on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka toiminta on kehittymässä ja edistämässä suomalaista avaruusalan osaamista ja liiketoimintaa."

Laukaisua Kanto ei kuitenkaan ennättänyt odottamaan, koska joutui palaamaan laukaisun lykkäännyttyä takaisin työn ääreen Suomeen ilman rakettikokemusta.

Uusia mahdollisuuksia lienee kuitenkin tiedossa vastaisuudessa runsaasti.

Otsikkokuvassa on Aalto-yliopiston TUAS-talon aulassa esillä oleva Suomen lippu, joka on käynyt avaruudessa avaruussukkulan kyydissä.