Suomi 100 -satelliitti lentää avaruuteen tämän härpäkkeen kyydissä

Suomi 100 -satelliitin laukaisu lähestyy, mutta ei ihan niin nopeasti kuin vielä heinäkuussa toivoimme.

Kesällä laukaisu päätettiin siirtää useita ja pitkiä lykkäyksiä kokeneelta intialaisraketilta Falcon 9 -kantoraketilla tehtäväksi. Laukaisu tapahtuu Kaliforniasta, ja vielä kesällä oletettiin, että satelliittimme pääsisi raketin kyydissä avaruuteen jo syyskuussa. Ja syyskuu on ihan kohta, mutta satelliitti odottaa edelleen lähtöään eteenpäin Otaniemessä.

Juuri nyt laukaisun ajankohdaksi on määritelty tämän vuoden neljäs neljännes, mutta todennäköisesti ajankohta on marraskuu – tätä tarkemmin päivämäärää ei voi vielä sanoa.

Kuten laukaisuissa aina, riippuu laukaisun ajankohta aina siitä, onko kuorma valmiina ja siitä, miten edeltävät laukaisut sujuvat. Falcon 9:lle on suunniteltu yksi lento ennen tätä "meidän" lentoamme Kaliforniasta, ja jos se menee hyvin, niin marraskuu on todennäköinen ajankohta.

Yksi syy laukaisumme viivästymiseen nyt loppumetreillä on myös se, että kyseessä on kimppakyyti: Suomi 100 -satelliitin lisäksi mukana on noin 70 muuta satelliittia. Virallisesti laukaisun on ostanut Spaceflight -niminen yhtiö, joka kerää yhteen rakettiin paljon pieniä satelliitteja, ja lähettää ne avaruudessa omille teilleen juuri haluttuun aikaan halutuissa paikoissa uudenlaisen satelliittilähetyslaitteiston avulla.

Falcon 9:n nokkaan laitetaan kuvassa oleva monesta osasta koostuva laitteisto, joka on suunniteltu siten, että samalla lennolla voidaan nostaa avaruuteen paljon erilaisia satelliitteja, niin pieniä Suomi 100 -satelliitin kaltaisia CubeSat -standardin mukaisia nanosatelliitteja omissa laukaisusovittimissaan, kuin myös muita pikkusatelliitteja sekä isompiakin pikkusatelliitteja, jotka painavat satakunta kiloa.

Yli 70:n erilaisen, erilaisissa laukaisusovittimissa tai eri puolilla laukaisulaitteistoa olevan satelliitin lähettäminen juuri halutulla tavalla on kaikkea muuta kuin helppoa. Siksi mukana on monimutkainen tietokonesysteemi, joka lähettää satelliittien vapautuskäskyt eri puolille laukaisulaitteistoa. Kaikkia satelliitteja ei voi vapauttaa samaan aikaa, koska ne saattaisivat törmäillä toisiinsa ja yhteyden saaminen niihin heti vapautuksen jälkeen olisi hankalaa.

Rakenteellisesti laukaisulaitteisto koostuu kahdesta osasta ja on vähän kuin venäläinen maatuskanukke, jonka sisältä paljastuu lisää nukkeja. Nyt vain tötterömäisen rungon sisälläkin on satelliitteja. Laitteisto onkin suunniteltu siten, että koko raketin nokkakartio voitaisiin täyttää mahdollisimman hyvin pienillä satelliiteilla. Massaa laitteistolla ja satelliiteilla on noin neljä tonnia.

Kyseinen lento on nimeltään SSO-A: SmallSat Express, ja Spaceflight-yhtiön ajatuksena on tehdä vastaavia myöhemmin pari kertaa vuodessa. Pikkusatelliitteja avaruuteen laukaisevat voivat siis ostaa paikan kyydistä joko suoraan tai laukaisuvälittäjän kautta, kuten Suomi 100 -satelliitin kanssa on tehty.

Kaikkiaan mukana on näillä näkymin 15 mikrosatelliittia ja 56 cubesatia, jotka tulevat 18 eri maasta. Osa vielä jonkin aika sitten mukaan tarjolla olleista satelliiteista ei ole valmistunut ajoissa, ja joitakin on otettu lisää. Suomi 100 -satelliitin valmistumisen kanssa ei kuitenkaan ole ongelmia, sillä se on odottanut kohta vuoden ajan valmiina merkkiä, jolloin se voitaisiin kuljettaa Hollantiin laukaisuvälittäjälle.

Vaikka suuri päivä siis tuntuu nyt koko ajan siirtyvän taas tulevaisuuteen, se on tulossa kuitenkin lähemmäksi koko ajan. Toiveet siitä, että satelliitti saadaan pian Maata kiertämään, ovat nyt korkealla!