Kuulemiin, Suomi 100 -satelliitti, ja hyvää matkaa laukaisupaikalle!

Nyt se on menoa. Suomi 100 -satelliitti on luovutettu eteenpäin ja viimeinen katse siihen luotiin tänään keskiviikkona 12. syyskuuta laukaisuvälittäjän puhdastilassa Delftissä, Alankomaissa.

Hollannista satelliitin matka jatkuu Yhdysvaltoihin ensi viikolla ja siellä laatikkomainen laukaisusovitin, jonka sisälle satelliitti asennettiin, kiinnitetään Falcon 9 -kantorakettiin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan laukaisu tapahtuu marraskuun loppupuolella.

Kun raketti on saavuttanut kiertoratanopeuden, aloitetaan mukana olevien nanosatelliittien irroitus noin 15 minuutin kuluttua ja Suomi 100 -satelliitti alkaa toimia noin puolen tunnin päästä siitä, kun se on vapautunut avaruuteen. Mikäli sen kiertorata kulkee heti ensimmäisellä kierroksella Suomen päältä, saatetaan siihen saada yhteys jo noin 50 minuutin kuluttua laukaisusta – mutta voi olla, että ensimmäiseen yhteyteen kuluu aikaa jopa yli vuorokauden ajan. Joka tapauksessa ympäri maailmaa on maa-asemia, jotka voivat kuulla satelliitin radiomajakan, joten tieto siitä, että satelliitti on toiminnassa, saadaan toivottavasti jo muutaman tunnin kuluessa laukaisun jälkeen.

Tämän jälkeen siis satelliittiin voidaan olla enää yhteydessä vain radiolinkin kautta silloin, kun se on avaruudessa.

Viimeiset, kiireiset päivät

Viime vuoden lopusta alkaen satelliitti on periaatteessa odottanut laukaisua, joskin yllättäen tullut lisäaika käytettiin hyväksi mm. ohjelmistojen kehittämiseen alkuperäisiä paremmiksi sekä ylimääräisiin testeihin.

Näiden jälkeen viime helmikuussa satelliittia alettiin jälleen valmistella laukaisuun, koska silloin näytti siltä, että matkaan päästään keväällä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan keväästä alkaen satelliittia on vain ylläpidetty: sen akkuja on pidetty sopivassa latauksessa ja sen tilaa on tarkkailtu.

Valmistelut nytkähtivät jälleen eteenpäin heinäkuussa, kun kantoraketiksi päätettiin vaihtaa alkuperin suunnitellun intialaisraketin sijaan amerikkalainen SpaceX -yhtiön falcon 9. Tuolloin oletettu laukaisuaika oli syyskuu, mutta se on viivästynyt siitä marraskuuksi.

Nyt elokuussa kuitenkin laukaisun ajankohta alkoi varmistua siten, että satelliittia alettiin uudelleen valmistella lähtöön – nyt aivan oikeasti. Lopulta syyskuun alussa saatiin luovutuspäivämäärä, joten nyt puheista siirryttiin tekoihin. Satelliittiin tehtiin viime varmistukset, se puhdistettiin vielä kerran ja laitettiin kuljetuslaatikkoonsa.


Hanketta vetävä professori Esa Kallio heitti ensinnä satelliitille hyvästit 11. syyskuuta, jolloin kolmihenkinen ryhmä otti sen mukaansa ja lähti kohti Hollantia. Kuljetus Alankomaihin tapahtui arkisesti ensin taksilla, sitten Finnairin vuorokoneella Amsterdamin lentoasemalle ja sieltä edelleen junalla Delftiin.

Satelliitin kuljetus nähtävästi on muodostunut jo rutiininomaiseksi toimeksi, sillä erikoislupien saaminen satelliitin kuljettamista varten kävi käden käänteessä: harvinaislaatuisen lastin tulemisesta lennolle sovittiin etukäteen niin lentoasemaa ylläpitävän Finavian kuin Finnairinkin kanssa. Kyseessä oli jo järjestyksessä neljäs Suomesta samalla tavalla hollantilaiselle Innovative Solutions in Space -laukaisuvälittäjälle viety satelliitti. Aiemmat ovat olleet Aalto-yliopiston satelliitit Aalto-1 ja Aalto-2, ja kolmas oli Reaktor Space Labin Hello World.

Lentoaseman turvatarkastuksessa satelliitti läpivalaistaan periaatteessa normaalisti, mutta se pidetään suojaavan laatikon sisällä. Lentokoneessa satelliitti kulkee lattialla kuljetuslaatikossaan, paikoilleen kiinnitettynä.

Laatikkomaiseen laukaisusovittimeen mahtuu kaikkiaan 12 yhden Cubesat-standardin perusyksikön mukaista satelliittia, joskin tähän sovittimeen laitettiin kuusi yhden yksikön satelliittia sekä yksi satelliitti, joka on kooltaan kuusi yksikköä. Kolme satelliittia, jotka käyttävät yhden kolmen satelliitin osan, laitettiin paikoilleen samana päivänä.

Kaksi muuta satelliittia tulivat Jordaniasta ja Kazakstanista.

Ensin jokainen satelliitti tarkistettiin vielä kerran, sitten niiden yhteensopivuus keskenään varmistettiin, ja lopulta yksinkertaisesti satelliitit laitettiin yksitellen laukaisusovittimen sisään. Suomi 100 on kolmikon keskimmäisenä, mikä on oikein hyvä paikka.

Koska kaikki tehtiin huolellisesti ja koko ajan tarkistaen, kului satelliittien asentamiseen paikoilleen lähes koko työpäivä. Suomi 100 -satelliitti oli paikallaan noin klo 16 paikallista aikaa, jolloin tiimi heitti sille hyvästit. Nyt satelliitille ei enää voi tehdä mitään, vaan voimme vain toivoa parasta ja luottaa siihen, että laukaisuvälittäjä kuljettaa sen turvallisesti Yhdysvaltoihin ja SpaceX nostaa luotettavasti avaruuteen.

Päivän päätteeksi paikalla ollut nelikko, eli Arno Alho, Antti Kestilä, Petri Koskimaa ja Hollannissa mukaan joukkoon liittynyt Jari Mäkinen ottivat hyvin ansaitut oluset.